Kompostointi kannattaa

Kompostointi on hyvä asia. Se on osa jätteiden lajittelua ja siten kansantaloudellisesti järkevää.

Kompostoinnin hyödyt ovat moninaiset yksittäisen asukkaan kannalta. Erinomaista multaa valmistuu ilmaiseksi omassa pihassa. Pilaantuvat jätteet ja pihan lehdet, ruohot ja poistetut kasvit muuttuvat kuin itsestään ravinnerikkaaksi maanparannusaineeksi. 

Kompostimultaa syntyy yllättävän paljon. Jo kahden hengen taloudesta ja muutaman sadan neliön pihasta kertyy raaka-ainetta määrä, josta muhii multaa 5–10 kottikärryllistä vuodessa. Sen lisäksi ei tarvitse kesän aikana ostaa lisämultaa kovinkaan kummoista määrää.

Tee vaikka näin

Jos kompostoit pelkästään puutarhasta tulevia jätteitä, voit tehdä itsekin yksinkertaisen kehikon. Toisin sanoen neljä pystytolppaa ja poikittaiset laudat tarpeeksi tiheästi riittävät. Kansi tai pressu suojaa tuulen riepottelulta ja estää kuivumisen.

Ruoantähteiden kompostointi tekee kasasta jo niin houkuttelevan, että se kannattaa suojata hyvin. Siitä kiinnostuvat niin pienet kuin suuretkin eläimet. Myös hajuhaittoja ilmaantuu.

Varminta onkin hankkia tehdasvalmisteinen kompostori. Jos se tulee ympärivuotiseen käyttöön, kannattaa varmistaa, että se soveltuu siihen.

Yleensä kompostoitavaa jätettä kertyy enemmän kuin uskotkaan. Nyrkkisääntönä pidetään, että pienimmät, 160–300 litran kompostorit riittävät pienen perheen keittiöjätteille, varsinkin jos kasvijätteitäkin kertyy vain vähän.

Hyvän kompostorin toimintaa voit säädellä ilmanvaihtoventtiilin ja lämpömittarin avulla. Se on erityisen tärkeää talvisaikaan, kun kompostoit vain pieniä jätemääriä.

Jälkikompostointia varten voi olla hyväksi hankkia toinen kompostori, suuri muovisaavi tai tehdä kehikko. Kehikon päälle on levitettävä suojapeite tai rakennettava kansi saranoilla tai ilman.

Miten ja mihin 

Kompostorille kannattaa varata suojaisa, puolivarjoinen paikka mahdollisimman mutkattoman kulkumatkan päähän keittiöstä. Kaivoon tulee olla etäisyyttä vähintään 15 metriä, samoin rantaan. Tontin rajalta kompostin tulisi olla vähintään viiden metrin päässä, ja siitä on viisainta sopia naapurin kanssa etukäteen. Hyvä olisi löytää puun katve, jonka alle kompostori luontevasti maisemoituu.

Tontinostajan tietopaketti

Täydellistä tonttia on vaikea tai lähes mahdotonta löytää. Erityisesti pääkaupunkiseudulla jaetaan niukkuutta. Tontit ovat yhä pienempiä, kalliimpia ja vaativampia rakentaa. Ostaja joutuu tekemään kompromisseja eri ominaisuuksien suhteen. 

Asemakaava määrää tontin rakennuskelpoisuuden kaupunkialueella ja kunnan rakennuskaava haja- asutusalueella. Rakennusjärjestyksestä ilmenevät paikalliset rakentamisohjeet.

Kaavassa määritellään tontin käyttötarkoitus ja rakennusoikeus eli kuinka ison talon tontille saa rakentaa. Myös kerroslukumäärä, talon kattomuoto ja räystäskorkeus on kaavassa määritelty. Mahdollisesti jopa julkisivumateriaalit sekä vesikaton ja seinien väri on lyöty lukkoon rakentajan puolesta.

Etukäteen kannattaa selvittää tonttiin mahdollisesti kohdistuvat rasitteet. Sellainen on esimerkiksi kulkuoikeus viereiselle tontille. Rasite saattaa olla ikävä yllätys ja vaikuttaa merkittävästi tontin käyttökelpoisuuteen ja piha-alueiden suunnitteluun.

Tontin valintaan vaikuttavat monet ominaisuudet. Sen käyttökelpoisuutta pitää tarkastella useasta näkökulmasta.

Onko rakennusoikeutta riittävästi? Käytettävissä olevat neliöt saattavat loppua kesken etenkin, jos tavoitteena on myöhemmin laajentaminen tai lisärakentaminen.

Maaperän laatu ja pinnanmuoto voivat vaikuttaa merkittävästi rakennuskustannuksiin ja tietenkin myös piha-alueiden käyttökelpoisuuteen. Kallion louhinta, paalutus ja mittava täyttö lisäävät ilman muuta kustannuksia.

Palvelujen saatavuus kannattaa selvittää etukäteen. Tontin valintatilanteessa koulujen, kauppojen tai kenties kirjaston sijainti voivat vaikuttaa päätökseen. Myös liikenneyhteyksillä on merkitystä.

Varaudu viivytyksiin 

Kaavoitustilanne voi mutkistaa rakennushankkeen aloittamista. Myös kaavan mukaiset, tulevat muutokset lähiympäristössä kannattaa selvittää, ettei tule pettymyksiä esimerkiksi uuden tien tai sillan toteutuessa.

Kunnallistekniikkaan liittyvät valmiudet on syytä selvittää jo ennen tontin ostopäätöstä.

Pienellä tontilla kauniiseen luontoon ja puustoon ei kannata suin päin ihastua. Siitä ei useimmiten jää jäljelle kuin kauniit muistot. Suurin osa tontista joutuu myllerryksen alle: talo ja sen ympärys, ajotiet, autopaikat, vesi-, viemäri- ja kaapelikaivannot. Alkuperäistä luontoa jää yleensä korkeintaan pieninä kaistoina tontin reunoille.

Talo tontin ehdoilla

Ensin valitaan tontti, sitten talo. Tontille kannattaa alustavasti hahmotella talon sijaintia ja muotoa. Samalla pystyy arvioimaan pihan osien ja toimintojen toteuttamismahdollisuuksia.

Miten talo sijoittuu rajojen, yleisen tien ja naapuritontin suhteen. Esimerkiksi talon pitkä sivu ja piha-alue olisi hyvä saada etelä-länsisuuntaan. Pääsisäänkäynnin pitäisi hahmottua jo pihaan tullessa.

Autopaikat kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle tontin ajoliittymää, niin säästää pohjien perustuskustannuksissa ja myöhemmin lumitöissäkin.

Myös laajentamismahdollisuudet ja esimerkiksi erillisen autotallin tai pihavajan rakentamismahdollisuudet on syytä selvittää jo varhaisessa vaiheessa.

Taitava arkkitehti kykenee suunnittelemaan toimivan kokonaisuuden ongelmallisellekin tontille. Myös talotehtaiden malleja saa sijoitettua mielekkäästi pohjia pyörittelemällä ja peilikuviksi kääntelemällä.




Rakennusoikeus 

Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus on kokonaiskerrosalan suuruinen. Se ilmaistaan tehokkuuslukuna tai suoraan neliömetreinä.

Tehokkuusluku (e) kertoo rakennusoikeuden määrän suhteessa tontin pinta-alaan (esimerkiksi e 20 tarkoittaa, että rakennusoikeus on 20 prosenttia tontin pinta-alasta).

Kokonaiskerrosala on kaikkien tontille rakennettavien rakennusten kerrosalojen summa. Kerrosala on kerrostasoalojen summa.

Kerros on kokonaan maanpinnan yläpuolella oleva tila tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella oleva tila, johon saa sijoittaa asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Ullakolla kerrosalassa ovat mukana yli 160 cm korkeat, rakennuksen tai sen osan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat. Ullakon tasolle saa sijoittaa kerrosalaan luettavaa tilaa vain, jos kaava sen sallii.

Kellarissa tilat voidaan luokitella rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisiksi sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden tai muun ominaisuuden perusteella.

Parvi luetaan kerrosalaan aina, jos se täyttää ominaisuuksiltaan kokonaan tai suurimmalta osin asuinhuoneen vaatimukset.

Myös viherhuone on mukana kerrosalassa, jos sinne on yhteys sisältä, sen lasitus on ulkoseinän kaltainen ja tila on ympärivuotiseen käyttöön soveltuva.

Autokatosta ei lasketa mukaan kerrosalaan, kun sen seinistä on ulkoilmaan avoimia vähintään 30 prosenttia, ja aukkojen pinta-ala on vähintään 10 prosenttia lattia-alasta.

Kerrostasoalan rajana on ulkoseinin ulkopinta sekä ulkopinnassa olevien aukkojen ja koristeosien ajatellut jatkeet. Kerrostasoalasta vähennetään vähäistä isommat välipohjan aukot. Myös syvennyksiksi kääntyvät sisäänkäynnit, parvekkeet jne. jätetään laskelmista pois. Samoin esimerkiksi rakennuksen ulkopuoliset pilarit, pilasterit sekä hormistot ja savupiiput. Jos ulkoseinä on paksumpi kuin 250 mm, suurin sallittu kerrosala saa ylittyä ylimenevän osan verran.

Huoneistoala on huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen rajaama alue. Siitä vähennetään huoneiston sisällä olevien kantavien rakenteiden ja rakennukselle välttämättömien rakennusosien viemä neliömäärä.

Kokonaisala lasketaan samalla periaatteella kuin kerrosala. Kokonaisala sisältää kuitenkin myös kerrosalassa määrittelemättömät osat kellarikerroksessa ja ullakolla. Kerrosala ja kokonaisala ovat yhtä suuret, jos rakennuksessa ei ole kellarikerrosta eikä ullakkoa.

Hyvä tietää

• Tontti ja tila ovat itsenäisiä kiinteistöjä.
• Kiinteistö on kiinteistörekisteriin merkittävä maanomistuksen yksikkö.
• Määräala on rajoiltaan määrätty kiinteistön osa, joka ei ole itsenäinen kiinteistö. 

• Kauppakirjassa määräala osoitetaan erillisellä karttaliitteellä.
• Määräala muuttuu kiinteistöksi lohkomistoimituksessa tai tontinmittauksessa.

Kiinteistökauppa on määrämuotoinen oikeustoimi eli se on tehtävä kirjallisesti määrämuodon vaatimuksia noudattaen. Ostajan ja myyjän sekä julkisen kaupanvahvistajan on oltava paikalla yhtä aikaa.

Tarkista ennen kauppaa seuraavien asiakirjojen sisältö

• Lainhuutotodistus (omistusoikeus)
• Rasitustodistus (kiinnitykset ja vuokraoikeudet)
• Kiinteistörekisteriote (esim. tie- tai johtorasitteet) 

• Kiinteistörekisterikartta
• Kaavakartta (mm. rakennusoikeuden suuruus)

Kiinteistölle ja myös määräalalle on haettava lainhuuto kuuden kuukauden kuluessa. Lohkominen käynnistyy, kun maanmittaustoimisto saa käräjäoikeudelta ilmoituksen määräalan kaupalle myönnetystä lainhuudosta.

Copyright TaloTalo, Hannu Hotakainen

Hyvät pohjat nurmikolle

Pihanurmikosta saa kestävän ja kauniin, kun tekee pohjatyöt huolellisesti. Nurmikkoa täytyy myös hoitaa oikein. 

Pihasuunnitelma pitäisi tehdä jo ennen rakentamista. Silloin pohjamaa saadaan muotoiltua saman tien suunnitelmien mukaiseksi. Myös puiden, pensaiden ja kukkaryhmien istutuskuopat voidaan kaivaa samalla, kun tehdään muitakin maansiirtotöitä. Salaojitukset ja valaisinten maakaapeloinnit tulevat valmiiksi yhdellä möyrimisellä.

Pohjamaa muotoillaan pihanurmikon mukaiseksi, mutta parikymmentä senttiä alemmaksi. Jos maanpinnan lähellä on kantoja tai isohkoja kiviä, ne poistetaan. Syntyneet kuopat täytetään ja myös tiivistetään, ettei nurmikkoon synny painaumia. Istutettavia pensaita ja puita varten pohjamaahan kaivetut kuopat merkitään. 

Pohjamaa saattaa vaatia kunnostamista. Hiekkapitoiseen, huonosti kosteutta pidättävään pohjaan kannattaa lisätä kymmenkunta senttiä savimultaa. Se sekoitetaan pohjamaahan jyrsimellä.

Jatkuvasti hyvin märkänä pysyvä, tiivis pohjamaa täytyy salaojittaa. Putket asennetaan noin 50 sentin syvyyteen ja niiden päälle levitetään parikymmentä senttiä salaojasoraa.

Riittävästi multaa

Nurmikon kasvualustaksi levitetään 20 sentin kerros multaa. Isossa pihassa kannattaa harkita konevoiman käyttöä tai monipäistä talkooporukkaa. Kottikärryllinen multaa ei riitä kovin kummoiselle pläntille, joten lapiomiehille ja kärräreille riittää töitä.

Ellei multa ole valmiiksi lannoitettua ja kalkittua, lisätään multaan sataa neliötä kohti kahdeksan kiloa Puutarhalannoitetta tai viitisenkymmentä litraa Kanankakkaa. Puutarhakalkkia levitetään 50–100 kg/100 m2.

Levitetty multa tasataan ja jyrätään niin tiiviiksi, ettei askelista jää jälkiä. Jyräämisen jälkeen tarkistetaan pinnanmuodot. Painaumiin lisätään multaa ja jyrätään uudestaan.

Kylvä kahteen kertaan

Siemenseoksia on monenlaisia. Seos kannattaa valita paikan ja nurmikon käyttötarkoituksen mukaan. Niittynurmikkaa runsaasti sisältävä siemenseos sopii kovan kulutuksen nurmikolle. Kuivilla ja varjoisilla kasvupaikoilla menestyy punanatavoittoinen seos.

Nurmikon siemenseoksia on useita laatuluokkia. Parhaat ovat kalleimpia, mutta niillä saa yleensä kestävimmät ja kauneimmat nurmikot. Huolellisesti tehty nurmikon perustustyö menee hukkaan, jos loppuvaiheessa tinkii siemenien laadusta.

Kahteen kertaan ristiin kylvämällä saa tasaisen nurmikon. Siemeniä pitää kylvää myös sopiva määrä. Liian tiheä kylvös tukehtuu. Liian harvaan kylvettynä nurmikosta ei tule kaunis. Sopiva siemenmäärä on kolmisen kiloa sadalle neliölle.

Kylvös peitetään kevyesti haraamalla ja jyrätään. Maa kastellaan varovaisesti sumuttamalla, etteivät siemenet huuhtoudu veden mukana.

Siemenet itävät parissa viikossa. Ensimmäisen kerran nurmikko leikataan, kun se on noin seitsemän sentin korkuinen. Liian lyhyeksi sitä ei kannata leikata. Riittää kun latvoista nipsaistaan pois pari kolme senttiä. 

Yhtenäistä nurmikkoa on helppo hoitaa, kun pensaat sijoitetaan ryhmiksi reuna-alueille.

Copyright TaloTalo, Hannu Hotakainen

Keittiössä viihdytään

Keittiö on työpaikka. Sen toimivuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Samalla keittiö on usein kodin keskipiste ja kokoontumispaikka, joten viihtyisyydelläkin on merkitystä.

Keittiö on usein avoin olohuoneen jatke, jolloin vieraiden kanssa seurustelulle on olemassa hyvät puitteet.

Keittiön toiminnalliseen suunnitteluun vaikuttavat tilan ja sijainnin lisäksi perheen koko, ruoanlaittotavat ja ruokailutottumukset. Usein keittiössä nautitaan esimerkiksi aamupala. Sitä varten tarvitaan pöytä tai esimerkiksi saareke. Työtason laidalla ei aamukahvia pitäisi hotkaista.

Keittiökalusteet voidaan sijoittaa monella tavalla. Yhdelle seinälle (I), kahdelle seinälle kulmittain (L), vastakkaisille seinille (II) tai kolmelle seinälle (U). Saarekkeilla ja niemekkeillä saa vaihtelua perusmalleihen.

I-keittiöön on vaikea sijoittaa ihanteellisella tavalla liettä, astianpesukonetta, pesupöytää ja kylmäkeskusta. L- ja II-keittiöissä se on jo paljon helpompaa. U-keittiöstä saa tehokkaan ja askeleita säästävän. Kulmien järkevä käyttö on kuitenkin usein ongelmallista. Hyvänä ratkaisuna saattaa olla kulmakaapin avautuminen esimerkiksi ruokailutilan puolelle.

Myös perinteisen ruokakomeron kaltainen kulmatilan kaappi on osoittautunut näppäräksi esimerkiksi isojen pakkausten säilyttämiseen.

Jos keittiöön sijoitetaan ruokapöytä, se vaatii ympärilleen reilusti tilaa. Jokaista ruokailijaa varten tarvitaan 60 cm:n pituudelta pöytää. Lisäksi tuolien siirtämiseen, istujien ohittamiseen ja kalusteiden ovien aukaisemiseen tarvitaan tilaa.

Kaikki käden ulottuville 

Lieden, jääkaapin, pakastimen ja pesualtaiden sekä astianpesukoneen keskinäisistä sijainneista on olemassa hyviksi todetut nyrkkisäännöt. Jos keittiöön sijoitetaan lisäksi puuhella tai leivinuuni, on ratkaistava niiden rakenteelliset vaatimukset ja paloturvalliset suojaetäisyydet.

Erillisen uunin voi upottaa korkeaan uunikomeroon, jolloin sen saa käytön kannalta mahdollisimman mukavalle korkeudelle. Uuniin on helppo kurkistaa ja paistokset on vaivatonta nostaa ulos uunista. Myös mikroaaltouunin voi sijoittaa uunin päälle kaveriksi samaan komeroon. Uunin läheisyydessä pitäisi olla laskutilaa vähintään yhden uunipellin verran.

Lieden ja liesitason molemmilla puolilla kuumuutta kestävä laskutila on lisäetu. Sellaiseksi soveltuu erityisen hyvin aito kivitaso. Myös vesipisteen pitäisi sijaita lähistöllä. Joskus pieni ylimääräinen allas hanoineen on paikallaan.

Astianpesukoneen pitää luonnollisesti olla lähellä pesualtaita. Sen voi sijoittaa uunin tavoin komeroon ja nostaa irti lattiatasosta. Astiat on helppo asetella pesukoneeseen ja ottaa sieltä pois selkää säästäen. Tosin se rajoittaa lasten mahdollisuuksia astioiden asetteluun.

Kylmäkalusteet, etenkin jääkaappi, ovat toistuvassa käytössä ruoan valmistamisen aikana. Nekin pitäisi saada sopimaan lähelle liettä ja pesupöytää. Laskutilaa tarvitaan ostoskassien purkamisessa ja pakastamisen yhteydessä.

Vaihtoehtojen runsautta

Keittiökalusteiden rungot valmistetaan pääasiassa melamiinipintaisesta kalustelevystä. Kalusteiden ovissa näkyy varsinainen materiaalien kirjo ja samalla suuret hintaerot. Edullisimmat ovet ovat sileää melamiinia. Seuraavina tulevat laminaattiovet, maalatut mdf-ovet ja viilupintaiset ovet. Arvokkaimpia ovat massiivipuiset, korkeakiiltoiset sekä lakatut ja kuullotetut peiliovet. Helposti kierrätettävät lasiovet ovat ekologinen vaihtoehto. Niitä käyttämällä keittiöön saa modernia raikkautta.

Työtasoissa jatkuu sama runsaus. Laminaattitasojen lisäksi valittavina ovat massiivipuutasot monine puulajeineen, suosituiksi tulleet ja edustavat kivitasot sekä kvartsitasot, joilla on kiven ominaisuudet ja runsaasti värivaihtoehtoja.

Keittiökalusteisiin tarjotaan nykyisin monenlaisia erikoiskaappeja. Ne ovat hintansa arvoisia tuomalla työskentelyyn runsaasti lisää mukavuutta.

 

Laatikostot ovat kehittyneet erityisesti viime vuosina. Niillä voi korvata suurimman osan keittiön ovellisista hyllykaapeista.

Suunnittelu hyvissä ajoin 

Keittiön suunnitelmat kannattaa lyödä lukkoon jo rakentamisen alkuvaiheessa. Silloin sähkö- ja vesipisteet saadaan oikeaan paikkaan ensi yrittämällä. Erityisesti talopakettien piirustuksissa keittiö esitetään ikään kuin valmiiksi suunniteltuna ilman, että tuleva asukas on millään tavoin voinut vaikuttaa kalusteiden ja keittiökoneiden sijaintiin.

Keittiön yleisilme syntyy monista tekijöistä, kuten kalusteiden ja työtasojen materiaaleista sekä väreistä. Välitilaan ilmettä tuovat lasi, peili, laminaatti ja erikoislaatat. Perinteinen 15x15 cm:n laatta on kadonnut lähes tyystin. Myös erilaiset ripustustangot, koukut ja telineet luovat käytännöllistä viihtyisyyttä valmiissa keittiössä.

Altaiden ja vesikalusteiden vaihtoehdot ovat lähes rajattomat. Myös niiden valinnoissa keittiösuunnittelijan asiantuntemus on erityisen arvokasta. Hyvä suunnittelija esittelee uusia vaihtoehtoja, joita ei edes tule mieleen kotona miettiessä.

Asiantuntijana keittiösuunnittelija Tiia Helander, TaloTalo/Domus